Covid-19-pandemia on paljastanut maailmanlaajuisten arvoketjujen perustana olevien maailmanlaajuisten kauppaverkostojen haurauden.Kysynnän räjähdysmäisen kasvun ja äskettäin perustettujen kaupan esteiden vuoksi kriittisten lääkinnällisten tuotteiden toimitusketjun ensimmäinen häiriö on saanut päätöksentekijät ympäri maailmaa kyseenalaistamaan maansa riippuvuuden ulkomaisista toimittajista ja kansainvälisistä tuotantoverkostoista.Tämä kolumni käsittelee Kiinan pandemian jälkeistä toipumista yksityiskohtaisesti ja uskoo, että sen vastaus voi tarjota vihjeitä globaalien arvoketjujen tulevaisuuteen.
Nykyiset globaalit arvoketjut ovat tehokkaita, ammattimaisia ja toisiinsa yhteydessä olevia, mutta ne ovat myös erittäin herkkiä globaaleille riskeille.Covid-19-pandemia on selvä todiste tästä.Kiinaan ja muihin Aasian talouksiin tarttuessa virusepidemia, tarjontapuoli katkesi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Virus levisi lopulta maailmanlaajuisesti ja aiheutti liiketoiminnan sulkemisen joissakin maissa.Koko maailma (Seric ym. 2020).Sitä seurannut toimitusketjun romahdus sai monien maiden päättäjät puuttumaan taloudellisen omavaraisuuden tarpeeseen ja kehittämään strategioita vastatakseen paremmin globaaleihin riskeihin jopa globalisaation aiheuttaman tehokkuuden ja tuottavuuden parantumisen kustannuksella (Michel 2020, Evenett 2020) .
Tämän omavaraisuustarpeen käsitteleminen erityisesti Kiinan taloudellisen riippuvuuden osalta on johtanut geopoliittisiin jännitteisiin, kuten kaupan interventioiden eskaloitumiseen joulukuun 2020 alkuun mennessä (Evenett ja Fritz 2020).Vuoteen 2020 mennessä on toteutettu lähes 1 800 uutta rajoittavaa interventiota.Tämä on yli puolet Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten kauppakiistojen määrästä, ja uusi kaupan protektionismin kierros on voimistunut kahden edellisen vuoden aikana (kuva 1).1 Vaikka tänä aikana ryhdyttiin uusiin kaupan vapauttamistoimiin tai peruttiin joitakin kaupan hätärajoituksia, syrjivien kaupan interventiotoimenpiteiden käyttö ylitti vapauttamistoimenpiteet.
Huomautus: Raportin jälkeisten tilastotietojen lähde on viivästynyt oikaisu: Global Trade Alert, kaavio on otettu Industrial Analytics Platformista
Kiinassa on eniten rekisteröityjä kaupan syrjinnän ja kaupan vapauttamisen interventioita missään maassa: marraskuusta 2008 joulukuun 2020 alkuun toteutetuista 7 634 syrjivästä kaupan interventiosta lähes 3 300 (43 %) ja 2 715 kaupasta 1 315 (48 %). toteuttivat vapauttamistoimia samana ajanjaksona (kuva 2).Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten kauppajännitteiden lisääntyessä vuosina 2018-19 muihin maihin verrattuna Kiina on kohdannut erityisen korkeita kaupparajoituksia, jotka ovat entisestään voimistuneet Covid-19-kriisin aikana.
Kaavio 2 Kauppapoliittisten toimenpiteiden lukumäärä vaikutusten kohteeksi joutuneissa maissa marraskuusta 2008 joulukuun 2020 alkuun
Huomautus: Tämä kaavio näyttää 5 eniten altistuvaa maata.Ilmoita viivekorjatut tilastot.Lähde: “Global Trade Alert”, kaaviot on otettu teollisen analyysin alustalta.
Covid-19-toimitusketjun katkeaminen tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden testata globaalien arvoketjujen kestävyyttä.Pandemian aikaiset kauppavirrat ja teollisuustuotannon tiedot osoittavat, että toimitusketjun häiriö alkuvuonna 2020 oli tilapäinen (Meyer et al., 2020), ja nykyinen laajennettu globaali arvoketju, joka yhdistää monia yrityksiä ja talouksia, näyttää olevan ainakin jollekin Siinä määrin se pystyy kestämään kaupan ja talouden sokkeja (Miroudot 2020).
RWI:n kontin läpimenoindeksi.Esimerkiksi Leibniz Institute for Economic Research ja Institute of Shipping Economics and Logistics (ISL) totesivat, että maailmanlaajuisen epidemian puhjettua vakavat maailmanlaajuiset kaupan häiriöt iskivät ensin Kiinan satamiin ja levisivät sitten muihin maailman satamiin (RWI 2020). .RWI/ISL-indeksi osoitti kuitenkin myös, että Kiinan satamat toipuivat nopeasti ja palautuivat pandemiaa edeltävälle tasolle maaliskuussa 2020 ja vahvistuivat entisestään huhtikuussa 2020 tapahtuneen pienen laskun jälkeen (kuva 3).Indeksi viittaa edelleen konttien läpijuoksun kasvuun.Kaikkien muiden (ei-kiinalaisten) satamien osalta toipuminen alkoi myöhemmin ja on Kiinaa heikompaa.
Huomautus: RWI/ISL-indeksi perustuu kontinkäsittelytietoihin, jotka on kerätty 91 satamasta ympäri maailmaa.Näissä satamissa on suurin osa maailman kontinkäsittelystä (60 %).Koska maailmankaupan tavarat kuljetetaan pääasiassa konttialuksilla, voidaan tätä indeksiä käyttää kansainvälisen kaupan kehityksen varhaisena indikaattorina.RWI/ISL-indeksi käyttää perusvuotta 2008 ja luku on kausitasoitettu.Leibniz Institute of Economics/Institute of Shipping Economics and Logistics.Kaavio on otettu teollisen analyysin alustalta.
Samanlainen kehitys on havaittu maailman teollisuustuotannossa.Tiukat viruksentorjuntatoimenpiteet voivat vaikuttaa ensin Kiinan tuotantoon ja tuotantoon, mutta myös maa palasi taloudelliseen toimintaan mahdollisimman pian.Kesäkuuhun 2020 mennessä sen valmistustuotanto on elpynyt pandemiaa edeltävälle tasolle ja on jatkanut kasvuaan siitä lähtien (kuva 4).Covid-19:n kansainvälisesti leviämisen myötä tuotanto laski noin kaksi kuukautta myöhemmin muissa maissa.Näiden maiden talouden elpyminen näyttää olevan paljon hitaampaa kuin Kiinan.Kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Kiinan teollisuustuotanto palasi pandemiaa edeltävälle tasolle, muu maailma on edelleen jäljessä.
Huomautus: Nämä tiedot käyttävät perusvuotta 2015, ja tiedot on kausitasoitettu.Lähde: UNIDO, kaaviot on otettu Industrial Analytics Platformista.
Muihin maihin verrattuna Kiinan vahva talouden elpyminen on selvempää toimialatasolla.Alla olevasta kaaviosta näkyy Kiinan viiden nopeimmin kasvavan teollisuuden tuotannon vuosimuutos syyskuussa 2020, jotka kaikki ovat vahvasti integroituneet teollisuuden globaaliin arvoketjuun (Kuva 5).Näistä viidestä toimialasta neljän Kiinan tuotannon kasvu (paljon) ylitti 10 %, mutta teollistuneiden talouksien vastaava tuotanto laski yli 5 % samalla ajanjaksolla.Vaikka tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen laajuus teollisuusmaissa (ja ympäri maailmaa) on laajentunut syyskuussa 2020, sen kasvuvauhti on edelleen Kiinaa heikompi.
Huomautus: Tämä kaavio näyttää Kiinan viiden nopeimmin kasvavan teollisuuden tuotannon muutokset syyskuussa 2020. Lähde: UNIDO, otettu Industrial Analysis Platformin kaaviosta.
Kiinan nopea ja voimakas elpyminen näyttää osoittavan, että kiinalaiset yritykset kestävät globaaleja iskuja paremmin kuin useimmat muut yritykset.Itse asiassa arvoketju, jossa kiinalaiset yritykset ovat vahvasti mukana, näyttää olevan kestävämpi.Yksi syy voi olla se, että Kiina onnistui nopeasti hillitsemään Covid-19:n leviämistä paikallisesti.Toinen syy voi olla se, että maassa on enemmän alueellisia arvoketjuja kuin muissa maissa.Kiinasta on vuosien saatossa tullut erityisen houkutteleva sijoituskohde ja kauppakumppani naapurimaille, erityisesti Kaakkois-Aasian maiden järjestölle (ASEAN).Se keskittyy myös kansainvälisten taloussuhteiden luomiseen sen "naapurustossa" neuvottelemalla ja saattamalla päätökseen "Belt and Road" -aloite ja alueellinen kattava talouskumppanuus (RCEP).
Kauppatiedoista voimme selvästi nähdä Kiinan ja ASEAN-maiden välisen syvemmän taloudellisen yhdentymisen.UNCTADin tietojen mukaan ASEAN-ryhmästä on tullut Kiinan suurin kauppakumppani, joka ohittaa Yhdysvallat ja Euroopan unionin2 (kuva 6).
Huomautus: Hyödykekauppa tarkoittaa hyödykkeiden tuonnin ja viennin summaa.Lähde: UNCTAD, kaaviot on otettu "Industrial Analysis Platformista".
ASEANista on tullut yhä tärkeämpi pandemian viennin kohdealueena.Vuoden 2019 loppuun mennessä vuotuinen kasvuvauhti ylittää 20 %.Tämä kasvuvauhti on paljon nopeampi kuin Kiinan vienti ASEANiin.Monet muut suuret maailmanmarkkinat ovat Yhdysvallat, Japani ja Euroopan unioni (kuva 7).
Vaikka Kiinan vientiin ASEANiin ovat vaikuttaneet myös Covid-19:ään liittyvät rajoitustoimenpiteet.Vähennettiin noin 5 % vuoden 2020 alussa – ne vaikuttavat vähemmän kuin Kiinan vienti Yhdysvaltoihin, Japaniin ja EU:hun.Kun Kiinan teollisuustuotanto toipui kriisistä maaliskuussa 2020, sen vienti ASEANiin kasvoi jälleen ja kasvoi yli 5 % maaliskuussa 2020/huhtikuussa 2020 ja heinäkuun 2020 ja 2020 välisenä aikana. Kuukausittainen kasvu oli yli 10 % Syyskuu.
Huomautus: Kahdenvälinen vienti laskettuna käypiin hintoihin.Syys-/lokakuusta 2019 syys-/lokakuuhun 2020 vuosittaisten muutosten lähde: Kiinan kansantasavallan yleinen tullihallinto.Kaavio on otettu teollisen analyysin alustalta.
Tämän Kiinan kaupparakenteen ilmeisen alueellistamistrendin odotetaan vaikuttavan globaalin arvoketjun uudelleenkalibrointiin ja vaikuttavan Kiinan perinteisiin kauppakumppaneihin.
Jos pitkälle erikoistuneet ja toisiinsa liittyvät globaalit arvoketjut ovat hajaantuneempia ja alueellisempia, entä kuljetuskustannukset – ja haavoittuvuus globaaleille riskeille ja toimitusketjun häiriöille?Voidaan vähentää (Javorcik 2020).Vahvat alueelliset arvoketjut voivat kuitenkin estää yrityksiä ja talouksia jakamasta tehokkaasti niukkoja resursseja, lisäämästä tuottavuutta tai hyödyntämästä korkeampaa potentiaalia erikoistumisen kautta.Lisäksi suurempi riippuvuus rajoitetuista maantieteellisistä alueista voi vähentää valmistusyritysten määrää.Joustavuus rajoittaa heidän kykyään löytää vaihtoehtoisia lähteitä ja markkinoita, kun tietyt maat tai alueet vaikuttavat niihin (Arriola 2020).
Muutokset Yhdysvaltojen tuonnissa Kiinasta voivat todistaa tämän.Kiinan ja Yhdysvaltojen välisistä kauppajännitteistä johtuen Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta on vähentynyt vuoden 2020 ensimmäisten kuukausien aikana. Se, että Kiina vähentää riippuvuutta alueellisempien arvoketjujen tukemisesta, ei kuitenkaan suojaa yhdysvaltalaisia yrityksiä pandemian taloudellisilta vaikutuksilta.Itse asiassa Yhdysvaltojen tuonti kasvoi maaliskuussa ja huhtikuussa 2020 - varsinkin lääkintätarvikkeiden -?Kiina pyrkii vastaamaan kotimaiseen kysyntään (heinäkuu 2020).
Vaikka globaalit arvoketjut ovat osoittaneet jonkin verran joustavuutta nykyisissä maailmanlaajuisissa taloushäiriöissä, tilapäiset (mutta silti laajat) toimitushäiriöt ovat saaneet monet maat harkitsemaan uudelleen arvoketjujen alueellistamisen tai lokalisoinnin mahdollisia etuja.Tämä viimeaikainen kehitys ja nousevien talouksien kasvava voima suhteessa kehittyneisiin talouksiin kauppakysymyksissä ja nousevia talouksia koskevissa neuvotteluissa tekee vaikeaksi ennustaa, miten globaalia arvoketjua voidaan parhaiten mukauttaa., Uudelleenjärjestely ja uudelleenjärjestely.Vaikka tehokkaan rokotteen käyttöönotto loppuvuodesta 2020 ja alkuvuodesta 2021 saattaa heikentää Covid-19:n vaikutusta maailmantaloudessa, jatkuva kaupan protektionismi ja geopoliittiset trendit osoittavat, että maailma ei todennäköisesti palaa "bisnestilaan" ja tavanomaiseen samaan???.Tulevaisuuteen on vielä matkaa.
Toimittajan huomautus: Tämän kolumnin julkaisi alun perin 17. joulukuuta 2020 UNIDO Industrial Analysis Platform (IAP), digitaalinen tietokeskus, joka yhdistää asiantuntija-analyysin, datan visualisoinnin ja tarinankerronta asiaan liittyvistä teollisen kehityksen aiheista.Tässä sarakkeessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan näkemyksiä eivätkä välttämättä kuvasta UNIDOn tai muiden organisaatioiden näkemyksiä, joihin kirjoittaja kuuluu.
Arriola, C, P Kowalski ja F van Tongeren (2020), "Arvoketjun paikantaminen COVIDin jälkeiseen maailmaan lisää taloudellisia tappioita ja tekee kotimaisesta taloudesta haavoittuvampaa", VoxEU.org, 15. marraskuuta.
Evenett, SJ (2020), "China's Whispers: COVID-19, Global Supply Chain and Public Policy in Basic Commodities", International Business Policy Journal 3:408 429.
Evenett, SJ ja J Fritz (2020), "Collateral vahinko: Liika pandemiapolitiikan edistämisen rajat ylittävät vaikutukset", VoxEU.org, 17. marraskuuta.
Javorcik, B (2020), "COVID-19:n jälkeisessä maailmassa globaalit toimitusketjut ovat erilaisia", teoksessa Baldwin, R and S Evenett (toim.) COVID-19 ja kauppapolitiikka: CEPR Press sanoo miksi onnistuuko sisäänpäin kääntyminen?
Meyer, B, SMÃsle ja M Windisch (2020), "Oppitunnit globaalien arvoketjujen menneisyydestä tuhoutumisesta", UNIDO Industrial Analysis Platform, toukokuu 2020.
Michel C (2020), "Euroopan strateginen autonomia - sukupolvemme tavoite" - Presidentti Charles Michelin puhe Bruegel Think Tankissa 28. syyskuuta.
Miroudot, S (2020), "Resilience and Robustness in Global Value Chains: Some Policy Impplications", työskentelee julkaisuissa Baldwin, R ja SJ Evenett (toim.) COVID-19 ja "Trade Policy: Why Win Inward", CEPR Press.
Qi L (2020), "Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on saanut elinvoiman koronavirukseen liittyvästä kysynnästä", The Wall Street Journal, 9. lokakuuta.
Seric, A, HGörg, SM?sle ja M Windisch (2020), "Managing COVID-19: How the pandemia is disrupting global value chains", UNIDO Industrial Analysis Platform, huhtikuu.
1Â "Global Trade Alert" -tietokanta sisältää poliittisia interventioita, kuten tariffitoimenpiteitä, vientitukia, kauppaan liittyviä investointitoimenpiteitä ja ehdollisia kaupan vapauttamis-/suojatoimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa ulkomaankauppaan.
Postitusaika: 07.01.2021